Täällä

”Jos olisit joskus täällä, minun vastuuni ja taakkani olisi pienempi.” ”Jos olisit täällä ja tekisit, mitä joskus sinulta pyydän, niin en väsyisi niin paljon enkä olisi niin yksinäinen.” 
Tuttuja sanoja ja kokemuksia silloin, kun parisuhteessa ja perheessä on riitaa, tulehtuneet ihmissuhteet tai kyllästymistä toiseen, läheiseen ihmiseen. 

Mikä auttaisi meitä pysähtymään? Millä tavalla minun olisi hyvä puhua, että sinun tekisi mieli kuunnella minua? Miten voin kuunnella sinua, että sinun olisi hyvä puhua minulle kokemuksistasi ja kaikesta siitä, mikä ympäröi sinua ja minua elämässä? Milloin me olemme toisillemme tavoitettavissa eli täällä? 

”Jos olisit ollut täällä, veljeni ei olisi kuollut.” 
”Opettaja on täällä ja kutsuu sinua.”  
Nuo lauseet ovat Martan sanoja Jeesukselle ja siskolleen Marialle, kun heidän veljensä hautajaiset olivat oikeastaan jo ohitse ja suru tuntui suurelta. Sellaisessa tilanteessa sanat loppuvat. Läsnäolo ja kuuntelu ovat tärkeintä. 
Jeesus teki ihmeen. Jeesus herätti veljen kuolleista. Jeesuksen ”täällä” sulkee sisäänsä ihmisen elämän sekä sen,
mitä kuolema vie pois.
Jeesukselle sana ”täällä” merkitsee toivoa ja luottamusta Jumalaan ja elämään. Myös täällä meillä. 

 

Martti Nykänen
seurakuntapastori
Kokkolan suomalainen seurakunta
martti.nykanen@evl.fi

 

Sunnuntai 27.9.

Johannes 11:21-45
 

Martta sanoi Jeesukselle: ”Herra, jos olisit ollut täällä, veljeni ei olisi kuollut. Mutta nytkin tiedän, että Jumala antaa sinulle kaiken mitä häneltä pyydät.” Jeesus sanoi: ”Veljesi nousee kuolleista.” Martta vastasi: ”Tiedän kyllä, että hän nousee viimeisenä päivänä, ylösnousemuksessa.” Jeesus sanoi: ”Minä olen ylösnousemus ja elämä. Joka uskoo minuun, saa elää, vaikka kuoleekin, eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko tämän?” ”Uskon, Herra”, Martta vastasi, ”minä uskon, että sinä olet Messias, Jumalan Poika, jonka oli määrä tulla maailmaan.”
    Tämän sanottuaan Martta palasi kotiin, kutsui sisartaan Mariaa ja sanoi hänelle kahden kesken: ”Opettaja on täällä ja kutsuu sinua.” Kuullessaan sen Maria heti nousi ja lähti Jeesuksen luo. (Jeesus ei ollut vielä saapunut kylään, vaan oli yhä siellä, missä Martta oli hänet tavannut. Kun juutalaiset, jotka olivat talossa lohduttamassa Mariaa, näkivät tämän äkkiä nousevan ja lähtevän ulos, he menivät perässä, koska arvelivat hänen olevan menossa haudalle itkemään.)
    Ehdittyään sinne, missä Jeesus oli, ja nähtyään hänet Maria vaipui hänen jalkoihinsa ja sanoi: ”Herra, jos olisit ollut täällä, veljeni ei olisi kuollut.” Kun Jeesus näki itkevän Marian ja hänen kanssaan tulleet juutalaiset, jotka hekin itkivät, syvä liikutus valtasi hänet, ja hän kysyi: ”Missä hänen hautansa on?” ”Herra, tule katsomaan”, he vastasivat. Jeesus itki. Juutalaiset sanoivat: ”Katsokaa, kuinka rakas Lasarus hänelle oli.” Mutta jotkut heistä sanoivat: ”Kun hän pystyi avaamaan sokean silmät, eikö hän myös olisi voinut estää Lasaruksen kuoleman?”
    Järkyttyneenä Jeesus tuli haudalle. Se oli luola, jonka suulla oli kivi. ”Ottakaa kivi pois”, käski Jeesus, mutta Martta, vainajan sisar, sanoi hänelle: ”Herra, hän haisee jo. Hän on siellä nyt neljättä päivää.” Jeesus vastasi: ”Enkö sanonut sinulle, että jos uskot, saat nähdä Jumalan kirkkauden?”
    Kivi otettiin pois. Jeesus kohotti katseensa ja sanoi: ”Isä, minä kiitän sinua siitä, että olet kuullut minua. Minä kyllä tiedän, että sinä kuulet minua aina, mutta minä sanon tämän näiden ympärilläni seisovien ihmisten tähden, jotta he uskoisivat sinun lähettäneen minut.” Tämän sanottuaan Jeesus huusi kovalla äänellä: ”Lasarus, tule ulos!” Silloin kuollut tuli haudasta, jalat ja kädet siteissä ja kasvot hikiliinan peittäminä. Jeesus sanoi: ”Päästäkää hänet siteistä ja antakaa hänen mennä.”
    Monet niistä juutalaisista, jotka olivat tulleet Marian luo ja nähneet, mitä Jeesus teki, uskoivat häneen.