Hautajaisten jälkeen

Vainajan nimi luetaan hautausta seuraavan sunnuntain jumalanpalveluksessa esirukouksen yhteydessä ja hänelle sytytetään muistokynttilä.

Omaiset huolehtivat kukkalaitteiden poiston haudalta kolmen viikon sisällä hautauksesta. Sen jälkeen seurakunnalla on oikeus poistaa kukkalaitteet. Kukkalaitteet puretaan lajittelemalla kasviperäinen ja poltettava materiaali erikseen niille varattuihin astioihin hautausmaitten porteilla. Talviaikana on kukkien haudalta pois vieminen helpointa jättää seurakunnan tehtäväksi.

Seurakunta hoitaa hautakummun tasoittamisen, pohjakiven asettamisen, hauta-alueen mahdollisen nurmettamisen ja kukka-altaan multaamisen.

Hautamuistomerkit ja hautojen hoito

Haudalle on usein tapana hankkia muistomerkki. Se voi olla hautakivi, risti tai veistos.

Ennen muistomerkin hankintaa tulee selvittää, minkä kokoinen ja tyylinen muistomerkki voi olla. Hautausasiakirjoista selviää, millaisia ohjeita muistomerkistä on annettu sille alueelle, missä hauta sijaitsee. Uusista muistomerkeistä on aina esitettävä kirjallinen suunnitelma seurakunnalle hyväksyttäväksi.

Vanhaan sukuhautaan haudattaessa omaisten tulee sopia seurakunnan kanssa reunakivien ja muistomerkin siirtämisestä. Näistä saattaa aiheutua lisää työkuluja, joista seurakunta laskuttaa voimassa olevan hinnaston mukaisesti.

Seurakunnalta on mahdollista lainata väliaikaiseksi merkiksi haudalle valkoinen puuristi, johon omaiset voivat kiinnittää vainajan tiedot.

Omaiset ovat vastuussa haudan hoidosta. He voivat huolehtia siitä itse tai antaa haudan hoidon seurakunnan tehtäväksi. Myös hautamuistomerkit ovat omaisten hallinnassa ja omistuksessa. Näin ollen myös niiden oikaisu ja suoristaminen kuuluu omaisille.

Kokkolan seurakuntayhtymällä on hautainhoitorahasto, joka ottaa korvausta vastaan hautoja hoitaakseen. Haudanhoitosopimus tehdään soittamalla seurakuntayhtymän taloustoimistoon.

Kuolinpesä ja perunkirjoitus

Kuolinpesän osakkaat voivat hoitaa kuolinpesän omaisuutta yhdessä. Tällöin omaisuudesta määrääminen edellyttää kaikkien osakkaiden yhteistä päätöstä.

Pankit, posti ja eri viranomaiset edellyttävät selvitystä pesänhoitajan toimikelpoisuudesta. Jos pesää hoitaa lähisukulainen, riittää henkilötodistus ja kirkkoherranvirastosta tilattava sukuselvitys, josta sukulaisuussuhde selviää.

Kuolinpesän hoitaja maksaa käytettävissä olevista varoista hautajaisiin kuuluvat menot. Nämä maksut ovat ensisijaisia ja menevät muiden maksujen edelle.

Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden sisällä kuolemasta. Perunkirjoituksen toimittamisvelvollisuus kuuluu ensisijaisesti sille kuolinpesän osakkaalle, jonka hallussa vainajan omaisuus on, yleensä leskelle.

Perunkirjoitukseen on kutsuttava vainajan puoliso, perilliset ja yleistestamentin saaja tai saajat. Varmin tapa on lähettää kutsu kirjallisena, saantitodistuksella varustettuna.

Perunkirjoitukseen tarvittavien todistusten ja selvitysten hankkiminen vaatii aikaa, joten toimiin kannattaa ryhtyä ajoissa. Perunkirjoitusta varten tarvitaan muun muassa virkatodistukset kaikista niistä kotipaikoista, joissa vainaja on ollut kirjoilla täytettyään 15 vuotta. Todistuksista tulee ilmetä myös perilliset. Kirkkoherranvirastosta voi pyytää apua perunkirjoitukseen tarvittavien virkatodistusten hankkimisessa.

Jos pesän osakas epäilee, että pesän asioita ei hoideta asianmukaisesti, hän voi tehdä käräjäoikeudelle hakemuksen pesän omaisuuden luovuttamisesta pesänselvittäjän hallintaan. Pesä on syytä luovuttaa aina pesänselvittäjän hallintaan, jos tiedossa olevat velat ylittävät pesän varat.

Perukirjasta on kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta jätettävä yksi kappale vainajan kotipaikan verotoimistoon perintöveron määräämistä varten.