Rippikoulu

Rippikoulu on nuoren kasvun paikka. Itsensä ja Jumalan kohtaamisen paikka. Rukouksen ja uskonelämän opettelun paikka. Rippikoulu on nuorta itseään varten.

Rippikouluvuoden vaiheet

Koko rippikoulun ajan osallistutaan oman seurakunnan toimintaan. Etukäteispäivissä tullaan tutuksi oman leirin ryhmän ja työntekijöiden kanssa.

Leirillä tai päiväriparin opetuspäivissä käydään läpi kristillisen uskon tärkeimmmät asiat, tutustutaan Kolmiyhteiseen Jumalaan valmistaudutaan konfirmaatioon.

Rippikoulu päättyy konfirmaatioon, joka on uskon vahvistamista, antaa oikeuden kirkolliseen vihkimiseen ja kummin tehtävään.

Kysy rohkeasti lisää seurakunnan työntekijöiltä!

Rippikoulun suorittaminen

Kun rippikoululainen on kerännyt kaikki merkinnät, osallistunut etukäteiskokoontumisiin ja opetuspäiviin (leiri), on hän suorittanut koko rippikoulun oppituntimäärän. Rippikoulusta vastaava pappi arvoi rippikoululaisten osaamisen ennen konfirmaatiota. Konfirmaatio ei ole pakollinen, mutta siihen osallistuminen edellyttää koko rippikoulun suorittamista.

Selkorippikoulu

Kokkolan rovastikunnan selkorippikoululeiri pidetään helatorstaiviikolla toukokuussa. Se toteutuu aina, kun ilmoittautuneita tulee riittävästi. Ilmoittautumiset marraskuun 10. päivään mennessä. Leiripaikkana on Vasikkasaaren leirikeskus, Trullevintie 135, Kokkolassa.

Selkorippikoulu on tarkoitettu peruskoulun pienryhmässä opiskeleville nuorille. Ilmoittautumiset ja lisätietoja:
Teemu Hietala, nuorisopappi, teemu.hietala@evl.fi , p. 050 3147 348
Minna-Maaria Ventilä, diakoniatyöntekijä, minna-maaria.ventila@evl.fi, p. 050 3147 551
Marja-Liisa (Lissu) Latvatalo, kehitysvammaistyön pastori, marja-liisa.latvatalo@evl.fi, p. 0400 167 509

Konfirmaatio

Konfirmaatio on hieno juhlahetki seurakunnan pääjumalanpalveluksen yhteydessä. Siellä läsnä ovat rippikoululaisen perhe ja kummi. Yksi kummeista osallistuu oman kummilapsen siunaamiseen konfirmaation yhteydessä. Konfirmaation jälkeen nuori saa osallistua itsenäisesti ehtoolliselle, mahdollisuuden kristilliseen vihkimiseen sekä oikeuden toimia kummina. Konfirmaatiopäivänä seurakunnan työntekijät ja isoset voivat toivottaessa vierailla konfirmoidun nuoren juhlissa.

Heräsikö kysymyksiä?

Joihinkin rippikoulua koskeviin kysymyksiin saat tietoa usein kysytyistä kysymyksistä. Voit myös ottaa yhteyttä seurakunnan työntekijöihin. Aikuisrippikoululaiset ottavat aina suoraan yhteyttä kirkkoherranvirastoon tai pappiin.

Seurakunnan aikuisia kutsumme esirukouksiin nuorten puolesta, jotta rippikouluvuosi voisi olla uskon vahvistumisen ja aikuistumisen aikaa.

Ehtoollinen rippikoulussa

Nykyisen rippikoulusuunnitelman myötä ehtoollisen viettäminen yleistyy jo riparin aikana ennen konfirmaatiota. Rippikoulusuunnitelmassa sanotaan:
Rippikoulun juuret ovat itsenäiselle ehtoolliselle valmistamisessa. Lapset voivat vanhempiensa tai muiden kristilliseen kasvatukseen osallistuvien kanssa osallistua ehtoolliseen. Näin myös rippikoululaiset saavat rippikoulun aikana osallistua ehtoolliselle yhteisessä jumalanpalveluksessa rippikoulunsa ohjaajan kanssa. On suositeltavaa, että rippikouluryhmä osallistuu ehtoolliselle useamman kerran rippikoulun aikana. Tällöin ehtoollisopetusta annetaan jo rippikoulun alkuvaiheessa. [...] Ehtoollinen perustuu vapaaehtoisuuteen ja ehtoollispöytään voi tulla myös ottamaan vastaan siunauksen.

Jo kevään riparitilaisuuksissa annamme ehtoollisopetusta. Kun ehtoollisen merkityksestä on kerrottu, myös ehtoollisen vastaanottaminen on mahdollista. Keväällä pidettävissä jumalanpalveluspäivissä ja riparien päätösmessuissa riparilaiset joko siunataan tai he ottavat vastaan ehtoollisen. Kumpi tahansa vaihtoehto, siunaaminen tai ehtoollisen nauttiminen, on hyvä. Alttarilta saamme Jumalan rauhan ja anteeksiantamuksen ilon. Toivomme, että moni löytää alttarilta voiman lähteen, jonne saapuu mielellään usein.

Nuoren riparimuistelut

Muistan miten mua jännitti mennä riparille, mietin mitähän tästä oikein tulee. Riparilla puhuttiin paljon elämästä, Jumalasta, myös kuolemasta ja muista vakavista jutuista. Mutta tehtiin paljon muutakin, oltiin vesisotaa ja juteltiin iltaisin. Jotain jäynääkin tehtiin: käpyjä löytyi sängyistä!

Mulla oli heti riparille mennessä semmoinen tosi levollinen olo. Ja vaikka aluksi oli jännittänyt, niin kyllä siltä itkien lähdettiin pois. Kun tulin kotiin, oli tosi tyhjä olo.. Mietin, miksi riparilla oli niin hyvä olla? Olihan siellä kavereita ja ruokaa ja kaikkea.. mutta myös siksi, että Jumala oli siellä läsnä ja sai puhua kaikista itseä askarruttavista asioista. Mulla oli siellä sellainen turvallisuuden tunne. Ja huomaan edelleen silloin kun iltaisin rukoilen iltarukousta, että mulla on yhtä turvallinen olo siinä, kuin siellä riparilla oli.