Nuoria järven rannalla ilta-aurigossa.

 

Rippikoulu

Rippikoulu on nuoren kasvun paikka. Itsensä ja Jumalan kohtaamisen paikka. Rukouksen ja uskonelämän opettelun paikka. Rippikoulu on nuorta itseään varten.

 

Rippikouluvuosi sisältää kolme vaihetta

Koko rippikoulun ajan osallistutaan oman seurakunnan toimintaan ja siellä uskon todeksi elämiseen. Etukäteispäivissä tullaan tutuksi oman leirin ryhmän ja työntekijöiden kanssa.

Leirillä tai päiväriparin opetuspäivissä käydään läpi kristillisen uskon tärkeimmmät asiat, tutustutaan Kolmiyhteiseen Jumalaan ja eletään viikko yhdessä toisten kanssa välillä hauskutellen ja välillä hiljentyen.

Rippikoulu päättyy konfirmaatioon, joka on uskon vahvistamista, antaa oikeuden kirkolliseen vihkimiseen ja kummin tehtävään.

Kaikkien ei ole helppo sopeutua leirielämään. Mikäli haluat käydä rippikoulun, mutta sinusta tuntuu ettei leiristä tule mitään, ota yhteyttä niin mietitään voisitko käydä rippikoulun muulla tavoin.

 

Osallistuminen seurakunnan toimintaan tekee seurakunnan tutuksi

Merkinnät

Rippikouluvuoden aikana nuori osallistuu seurakunnan toimintaan ja kerää siitä vapaastivalittavia merkintöjä merkintäkorttiin. Osa merkeistä kerätään rippileirin lähijaksojen jälkeen, jolloin nuori on toivottavasti saanut uusia kavereita ja ymmärtää paremmin tilaisuuksien sisältöä.

Etukäteiskokoontumiset

Kotikirkko tutuksi-päivässä koko muun kirkkoväen kanssa tutustutaan jumalanpalveluksen saloihin, Tutustumisillassa tutustutaan oman rippileiriryhmän isosiin ja nuorten toimintaan ja Opetuspäivä koko porukalle sisältää ensiaskeleita rippikoulutunteihin ennen rippikoulun intensiivijaksoa.

 

Konfirmaatio huipentaa rippikouluvuoden

Rippikoulun suorittaminen

Kun rippikoululainen on kerännyt kaikki merkinnät, osallistunut etukäteiskokoontumisiin ja opetuspäiviin (leiri), on hän suorittanut koko rippikoulun oppituntimäärän. Nyt rippikoululainen ymmärtää kristinuskon sisältöä ja hänet voidaan konfirmoida! Rippikoulusta vastaava pappi arvoi rippikoululaisen oppimista ja kristillisiä taitoja ja tietoja ennen konfirmaatiota. Konfirmaatio ei ole pakollinen, mutta siihen osallistuminen edellyttää rippikoulun hyväksyä suorittamista.

Konfirmaatio

Konfirmaatio on hieno juhlahetki seurakunnan pääjumalanpalveluksen yhteydessä. Siellä läsnä ovat rippikoululaisen perhe ja kummi. Yksi kummeista osallistuu oman kummilapsen siunaamiseen konfirmaation yhteydessä. Konfirmaation jälkeen nuori saa osallistua itsenäisesti ehtoolliselle, mahdollisuuden kristilliseen vihkimiseen sekä oikeuden toimia kummina. Konfirmaatiopäivänä seurakunnan työntekijät ja isoset voivat toivottaessa vierailla konfirmoidun nuoren juhlissa.

Värikäs Raamattu ja nuoren lakatut kynnet.

Heräsikö kysymyksiä?

Joihinkin rippikoulua koskeviin kysymyksiin saat tietoa usein kysytyistä kysymyksistä. Voit myös ottaa yhteyttä seurakunnan työntekijöihin. Aikuisrippikoululaiset ottavat aina suoraan yhteyttä kirkkoherranvirastoon tai pappiin.

Seurakunnan aikuisia kutsumme esirukouksiin nuorten puolesta, jotta rippikouluvuosi voisi olla uskon vahvistumisen ja aikuistumisen aikaa.

 

Ehtoollinen rippikoulussa

Nykyisen rippikoulusuunnitelman myötä ehtoollisen viettäminen yleistyy jo riparin aikana ennen konfirmaatiota. Rippikoulusuunnitelmassa sanotaan:
Rippikoulun juuret ovat itsenäiselle ehtoolliselle valmistamisessa. Lapset voivat vanhempiensa tai muiden kristilliseen kasvatukseen osallistuvien kanssa osallistua ehtoolliseen. Näin myös rippikoululaiset saavat rippikoulun aikana osallistua ehtoolliselle yhteisessä jumalanpalveluksessa rippikoulunsa ohjaajan kanssa. On suositeltavaa, että rippikouluryhmä osallistuu ehtoolliselle useamman kerran rippikoulun aikana. Tällöin ehtoollisopetusta annetaan jo rippikoulun alkuvaiheessa. [...] Ehtoollinen perustuu vapaaehtoisuuteen ja ehtoollispöytään voi tulla myös ottamaan vastaan siunauksen.

Jo rippikoulun aloitusmessussa loppiaisena kutsumme riparin aloittavia, vanhempia, kummeja ja perheenjäseniä saapumaan yhdessä ehtoollisen viettoon. Samoin keväällä pidettävissä jumalanpalveluspäivissä ja riparien päätösmessuissa. Riparilaiset joko siunataan tai he ottavat vastaan ehtoollisen. Kun ehtoollisen merkityksestä on kerrottu, myös ehtoollisen vastaanottaminen on mahdollista. Kumpi tahansa vaihtoehto, siunaaminen tai ehtoollisen nauttiminen, on hyvä. Alttarilta saamme Jumalan rauhan ja anteeksiantamuksen ilon. Toivomme, että moni löytää alttarilta voiman lähteen, jonne saapuu mielellään usein.

Nuoren riparimuistelut

Muistan miten mua jännitti mennä riparille, mietin mitähän tästä oikein tulee. Riparilla puhuttiin paljon elämästä, Jumalasta, myös kuolemasta ja muista vakavista jutuista. Mutta tehtiin paljon muutakin, oltiin vesisotaa ja juteltiin iltaisin. Jotain jäynääkin tehtiin: käpyjä löytyi sängyistä!

Mulla oli heti riparille mennessä semmoinen tosi levollinen olo. Ja vaikka aluksi oli jännittänyt, niin kyllä siltä itkien lähdettiin pois. Kun tulin kotiin, oli tosi tyhjä olo.. Mietin, miksi riparilla oli niin hyvä olla? Olihan siellä kavereita ja ruokaa ja kaikkea.. mutta myös siksi, että Jumala oli siellä läsnä ja sai puhua kaikista itseä askarruttavista asioista. Mulla oli siellä sellainen turvallisuuden tunne. Ja huomaan edelleen silloin kun iltaisin rukoilen iltarukousta, että mulla on yhtä turvallinen olo siinä, kuin siellä riparilla oli.

Puutikuista tehty risti avonaisen Raamatun päällä.

Lisätietoja