- Pääsiäinen on minulle yhdessäoloa perheen kanssa. Esikoisemme syntyi pääsiäisen aikaan ja sillä on minulle tärkeä merkitys – hän oli kovasti odotettu. Uuden syntyminen on sillä tavalla vahvasti läsnä pääsiäisessä, kokkolalainen Paula Kola kertoo pisanka-munien maalauskurssilla. 
Hän on yksi kahdestatoista naisesta, joka lähti kokeilemaan perinteistä ukrainalaista pääsiäismunien koristelutekniikkaa Taito Keski-Pohjanmaan kurssille. 
- Munien maalaus on rentouttavaa yhdessä oloa ystävien kanssa, Paula Kola miettii. 

Pisanka-munia maalatessa pääsee sellaiseen flow-tilaan – ajatukset rauhoittuvat ja näkee kättensä jäljen.

Pääsiäismunien koristelu on erityisen suosittua slaavilaisissa maissa, kuten Puolassa, Venäjällä ja Ukrainassa.
- Venäläisille pisanka-munat pääsiäiskorissa ovat kuin elämän mannaa. Perinteen mukaan korissa voi olla munia ja muita herkkuja, jotka viedään kirkkoon siunattavaksi ja ystäville jaettavaksi. Perinne on ehkä meille luterilaisille outo, mutta venäläisille todella tärkeää, koulutusvastaava Tuija Isopahkala kertoo.
- Esimerkiksi maahanmuuttajakurssilaiset maalaavat ja keräilevät runsaasti munia kodin pääsiäiskoristeluun. Heillä pisanka-munien maalaamisesta nousee esiin käsityön tekemisestä syvällisempiä asioita, kuten hengellisyys. Pisanka-munat ovat rukous rauhasta, Isopahkala kertoo.

Myös väreillä ja kuvioilla on pisanka-munanmaalausperinteessä symbolinen merkitys. 
- Värit kuvaavat elämän voimaa, positiivisia asioita. Tätä hyvää halutaan viedä myös ystävien koteihin, kurssin vetäjä Marja-Liisa Katajala kertoo.
Taito-kurssilla ei kuitenkaan painoteta ukrainalaisen pisanka-tekniikan uskonnollisia tai hengellisiä sävyjä, mutta kerrotaan kyllä, mihin pisanka-munien kulttuuriperinne pohjautuu.

Paula Kola ei ole ensimmäistä kertaa pisanka-munia maalaamassa. Hänen keittiössään on ympäri vuoden esillä jo kuusi pisanka-munaa. 
- Nyt teen neljä lisää. Minulle pääsiäiskoristelulla ei ole uskonnollista merkitystä. Lähinnä munat tulevat sisustuselementeiksi. 
Paula Kola tuli kurssille yhdessä työkavereidensa Seija Lundellin ja Riitta Kuivaniemen kanssa. 
Kolmikko käy aika ajoin yhdessä erilaisilla käsityökursseilla. He ovat osallistuneet muun muassa lampunvarjostin-, valotalo- ja tuftaus-kursseille.
- Kursseilla tekijät ovat samanhenkisiä ja -mielisiä, Seija Lundell lisää.
- Tekeminen on kivointa, eikä tämä ole niin nöpönnuukaa. Joku meistä aina aktivoituu, kysyy ystäviä mukaan ja ilmoittaa meidät käsityökurssille. Ollaan työkavereita, mutta ei ehditä töissä juuri omia asioita höpötellä, Riitta Kuivaniemi sanoo.
 – Eikä kyllä täälläkään, kun tehdään niin kovasti, Seija Lundell nauraa. 

Pöydän toisella sivulla maalaamiseen keskittyy naiskolmikko Sari Koskela-Björk, Merja Mutka ja Mariaana Tornikoski.
- Käydään Sarin kanssa samalla kansalaisopiston keramiikkakurssilla ja hän innosti minut mukaan pisanka-munia maalaamaan, ensikertalainen Mariaana Tornikoski kertoo.
- Tämä pisanka-munien maalaus on jotain hyvin uniikkia. Saa luoda jotain omaa, eikä tarvitse tehdä mallin mukaan. Savestakin voi tehdä mitä vain ja toteuttaa itseään, monivuotista Aikuisten käsityökoulua käyvät Sari Koskela-Björk ja Merja Mutka sanovat.
- Käsillä tekemisestä tulee hyvä olo, se tuo mielenrauhaa ja onnistumisen iloa. Maalatessa pääsee sellaiseen flow-tilaan. Ajatukset rauhoittuvat ja samalla näkee kättensä jäljen, naiset kokevat.
- Lisäksi tällaisilla yhteisöllisillä kursseilla on tärkeä sosiaalinen näkökulma – kurssi kokoaa kädentaitajat yhteen, naiset tuumivat.

Kuntouttavan työtoiminnan ohjaajana Taito Keski-Pohjanmaassa työskentelevä Mammu Tainio on samaa mieltä.
- Munien maalaukseen voi uppoutua. Saa olla ihan yksin ja rauhassa. Käsillä tehdessä voi rauhoittua ja ajatella. Koen sen meditatiiviseksi, tulee tilaa ajatuksille, ensi kertaa pisanka-munia maalaava Tainio miettii. 
Hän osti jo viime vuonna pisanka-värit, mutta ne jäivät käyttämättä. 
- Nyt pääsin mukaan kurssille ja innostuin niin, että varmaan jatkan maalaamista kotona.

Noora Arolle pisanka-munakurssi on jo kolmas, 9-vuotiaalle Lyydia-tyttärelle toinen. 
- Tänä vuonna isosisko Veera ei päässyt mukaan, Lyydia lisää pinkkiä munaa maalatessaan.
Aron perheen kotona pisanka-munia on jo 27, ja ne otetaan aina pääsiäiseksi esiin. 
- Nyt teemme kahdeksan munaa lisää, molemmat neljä, Noora Aro laskee.
- Tämä on kivaa yhdessä tekemistä ja pääsiäisen valmistelua. Pääsiäisperinteisiimme kuuluu tietenkin myös trullaus, äiti vinkkaa Lyydiaa.
Noora Aro osallistuu usein erilaisille käsityökursseille. Hänen kurssilistaansa voi ruksia ainakin lamppu-, joulutähti-, kynttilä- ja saippua- sekä saviamppeli-kurssit. 
-  Käsillä tehdessä pääsee arjen normaaleista kuvioista irti ja saa ajatella jotain ihan muuta. Tämä on minulle tapa rentoutua. 

Koristelu vaatii aikaa ja vakaata kättä

Pisanka-munien maalaamisessa käytetään vahabatiikkitekniikkaa, joka perustuu vahauksen ja värjäyksen vuorotteluun. 
Tyhjennettyihin ja pestyihin munankuoriin tehdään terävällä kärjellä, esimerkiksi vanhan ajan mustekynän terällä tai nuppineulan päällä mehiläisvahalla kuvioita. Sen jälkeen muna värjätään pisanka-munien maalaamiseen käytettävillä väreillä.
Vahatut kohdat jäävät valkoisiksi, koska väri ei niihin tartu. Kun väri on kuivunut, vahataan juuri värjätyt kohdat ja muna kastetaan uudelleen – astetta tummempaan sävyyn.
- Kurssilla ehditään maalata kaksi tai kolme, maksimissaan neljä värikerrosta vaaleammasta tummempaan, Tuija Isopahkala tietää.
Lopuksi vaha poistetaan hellävaroin munan pinnalta lämmittämällä sitä hius-
tenkuivaajalla ja pyyhkimällä vaha pois.

Pisanka-munien symbolit

• sydän viestii lämpöä ja rakkautta
• perhonen symboloi muutosta ja Kristuksen ylösnousemusta
• kukko kuvastaa hedelmällisyyttä
• harava toivottaa hyvää satoa
• ampiainen on ahkeruuden merkki
• kala tai tiheä verkko symboloivat Kristusta, ihmisten kalastajaa

Mari Hautamäki,
teksti ja kuvat