Sankarihaudalla rauhassa paikallaan seisovat maastopukuiset miehet saavat ohikulkijoilta kunnioittavia katseita. Jouluaaton kunniavartio on tuttu näky Kaarlelan kirkon, Marian hautausmaan sekä Kälviän, Ullavan ja Lohtajan kirkkopihojen sankarihaudoilla. 
Kyse on jouluperinteestä, joka on alkanut Suomessa jo jatkosodan jälkeen. Kokkolassa reserviläiset ovat järjestäneet jouluaaton kunniavartioita jo vuodesta 1967 lähtien. 
- Kunniavartioita on ollut todennäköisesti jo aikaisemminkin, arvelee Kokkolan reserviläisissä aktiivisesti toimiva Jari Myllymäki. 
- Silloin vartiossa seisoivat Kokkolan varuskunnan varusmiehet.
Kälviällä jouluaaton kunniavartioita on järjestetty vuodesta 2001 lähtien. Ullavassa ja Lohtajalla perinne on hieman tuoreempi. Ullavassa kunniavartio on ollut vuodesta 2017 lähtien ja Lohtajalla vuodesta 2021.

Kokkolassa reserviläiset ovat järjestäneet jouluaaton kunniavartioita jo vuodesta 1967.
Jari Myllymäki

Kunniavartiolla kunnioitetaan sankarivainajien ja tammenlehväsukupolven eli rintamaveteraanien, sotainvalidien ja lottien tekemiä uhrauksia ja työtä itsenäisen Suomen ja Suomen rakentamisen puolesta. 
Kun kunniavartioperinne alkoi Kälviällä, Kälviän reserviläiset sopivat sotaveteraanien kanssa, että kunniavartio järjestetään itsenäisyyspäivänä ja jouluaattona, toisinaan myös kaatuneiden muistopäivänä ja kansallisena veteraanipäivänä.
- Joulu on monille pyhä juhla, jolloin käydään paljon haudoilla ja muistetaan myös sankarivainajia ja sota-ajan jouluja, kertoo Kälviän reserviläisten johtokunnan jäsen ja kunniavartiotoimikunnan vetäjä Simo Säippä.
Myös Kokkolassa kunniavartio järjestetään jouluaaton lisäksi itsenäisyyspäivänä, kaatuneiden muistopäivänä ja kansallisena veteraanipäivänä.

Simo Säipän jouluaattoon mahtuu kolme kunniavartiota. Vartiointivuoro alkaa aamuvarhaisella Lohtajalta. 
- Aaton aamukahvit on tapana juoda ennen vartiota Anssi Kinnusen kanssa termospullosta kirkon parkkipaikalla, Säippä paljastaa.
Aamun hiljalleen valjetessa hän poikkeaa joulupuurolle kotiin Kälviälle. Sitten on vuorossa Ullavan kirkkopiha, jonka sankarihaudalla ennen aattohartautta Säipän kaverina seisoo Antti Vieri. Aattohartauden alkaessa kaksikko kiirehtii Kälviälle, missä juhlallisen kunniavartion voi nähdä kirkon vieressä, sankarihaudan muistomerkkien luona sekä ennen että jälkeen jouluaaton rukoushetken.
- Tämä on  minun näköiseni jouluaatto. Olen kiitollinen perheelleni, että olen voinut olla vartioissa aktiivisesti mukana yli 20 vuotta, Säippä suitsuttaa.

Talvisodan aikana poltetun kylän poikana arvostan veteraanien työtä.
Simo Säippä

Ennen jouluaattoa täytyy tehdä myös valmisteluja, hankkia varusteet ja sopia vartiovuorot. Nekin ovat Säipän vastuulla.
- Maastopuvut, karvalakit ja kengät saamme Kokkolan maanpuolustuskoululta.
Säippä on kotoisin Suomussalmelta, talvisodan aikana poltetusta kylästä. Hän kunnioittaa ja arvostaa veteraanien työtä ja haluaa vaalia kunniavartioperinnettä. 
- Sotaveteraanien arvomaailma on ollut eteenpäin katsovaa – sodan vuosista tähän päivään saakka, vaikka heidän kohtelunsa ei aina ole ollut heidän arvonsa mukaista.

Myös Jari Myllymäki haluaa olla vaalimassa veteraaniperinnettä. Hän ei ehdi itse osallistua jouluaaton kunniavartioihin, mutta pyrkii olemaan mukana muina kunniavartiopäivinä.
- Kokkolassa Kari Autio on jo pitkään järjestänyt vartijat sankarihaudoille. Itse katselen päältä, että asia etenee ja yritän myös hommata lisää tekijöitä, Myllymäki kertoo.
Kaarlelassa vartiossa on kerrallaan kaksi henkilöä ja Marian hautausmaalla kahdesta neljään henkilöä. Vuorot ovat yleensä puolen tunnin mittaisia. Kunniavartioon tarvitaan siis useampia vartijoita.

Molempien kunniavartijoiden mieleen on jäänyt erityisesti itsenäisyyspäivä vuonna 2017, kun Suomi täytti 100 vuotta.
- Marian hautausmaalla nuoret saapuivat sodissa kaatuneiden haudoille kynttilöitä kantaen Narvan marssin soidessa, Myllymäki muistelee.
- Myös Kälviän sankarihaudalla oli siviilejä jokaisella sankarihaudalla. Kyseinen vartio kesti yli yksi ja puoli tuntia, Säippä jatkaa.
- Mutta ihan jokainen kunniavartio on vaikuttava ja omalla tavallaan pysäyttävä ja hieno tilanne.

Vartiossa seistään liikkumatta, lepoasennossa ja puhumatta. 
- Mikäli joku kysyy jotakin, kysymyksiin voidaan kyllä vastata kohteliaasti ja asiallisesti, Myllymäki ohjeistaa.
Vartiossa voi myös aistia arvostetun ja kunniottavan ilmapiirin. Ihmiset suhtautuvat positiivisesti, pysähtyvät ja saattavat ottaa valokuvia.
Simo Säippää ovat liikuttaneet pienten lasten ihmettelevät ja hyväntahtoiset reaktiot.
- On hienoa, että lapset ovat kiinnostuneita. Vanhemmat myös selittävät lapsilleen, mistä on kyse. Sekin tuntuu hienolta.
Sotaveteraanit kävivät aikanaan Kälviällä kirkoon mennessään tervehtimässä vartiossa seisovia.
- Vartion merkityksen sotaveteraaneille huomasi. Ja kohtaamisella oli iso merkitys myös meille, Säippä muistelee.
Nyt sotaveteraanijoukko on vain muisto, sillä Kälviällä on jäljellä enää yksi sotaveteraani. 
- Kunniavartion hoitaminen on sitäkin tärkeämpää.

Nykyinen maailmantilanne on lisännyt ihmisten kiinnostusta reserviläistoimintaan, ja yhdistykset ovat saaneet lisää jäseniä.
Säipän mukaan ihmiset ehkä ymmärtävät paremmin sotaveteraanien työn merkityksen. 
- Kiinnostus myös kunniavartiontoimintaan on yleisesti lisääntynyt. 
Vaikka kunniavartiotehtäviin löytyy vakioporukka, joukkoon kaivataan erityisesti nuoria. Suurin pula kunniavartijoista on Lohtajalla ja Ullavassa. 
Kunniavartioon voi päästä kuka tahansa täysi-ikäinen sukupuolta tai sotilasarvoa katsomatta. Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kunniavartioita varten ei vaadita armeijan käymistä. Kokkolassa sen sijaan vaaditaan varusmiespalvelus tai vähintään meneillään oleva palvelus.

Jouluaaton kunniavartiot

• Lohtajan sankarihaudalla klo 8–8.45
• Kaarlelan sankarihaudalla klo 12-13
• Marian hautausmaalla klo 12-17
• Ullavan sankarihaudalla klo 13.20–14
• Kälviän sankarihaudalla klo 14.20–15 ja klo 15.40–16.10

Teksti: Eija Ahokangas