Vapaaehtoisista arkunkantajista saa tarvittaessa kantajia siunaustilaisuuteen mikäli omaisista tai ystävistä ei löydy tarpeeksi kantajia.

Ajatus vapaaehtoisista kantajista syntyi Anna-Mari Klemolan mielessä, kun hän kuuli isänsä kuuluvan vastaavaan ryhmään omassa seurakunnassaan. 
- Ajattelin, että tällainen täytyy saada meidänkin seurakuntaan. Ajatus vahvistui, kun kylämme vanha opettaja kuoli ja hänelle kerättiin kantajia entisistä oppilaista. 
Anna-Mari Klemolan aviopuoliso Kari Klemola  ryhtyikin Ullavan vapaaehtoisryhmän vastuuhenkilöksi.
Hänen mielestään arkunkantajan tehtävä on tärkeä. 
- Jokaisen ihmisen viimeinen matka on oltava yhtä arvokas riippumatta siitä, onko ihmisellä sukua tai ystäviä, tai millainen elämä ihmisellä on ollut. On tärkeää kunnioittaa viimeistä matkaa ja olla kulkemassa sitä arkkua kantaen. Mahdollisuus auttaa lämmittää omaakin mieltä.

Nykyään yhä useammalla vainajalla on joko vähän läheisiä tai niitä ei ole lainkaan. Läheiset voivat myös olla jo iäkkäitä, eikä heistä löydy tarpeeksi kantajia arkulle. Tällöin on hyvä, että viimeistä palvelusta voi pyytää seurakunnalta. Arkunkantajat-vapaaehtoisryhmien vastuuhenkilöt järjestävät tarvittavan määrän kantajia.
- On tärkeää, että surun hetkellä omaisten ei tarvitse kantaa huolta siitä, löytyykö tarpeeksi kantajia. On hienoa, että seurakunta voi tarjota sitäkin palvelua vapaaehtoisten avulla, Anna-Mari Klemola tiivistää.

Kaustisella ja Ullavassa on omat vapaaehtoisryhmät. Ryhmiin voi ilmoittautua. Kaustisella listaa ylläpitää Jari Salo, p. 040 567 4922 ja Ullavassa  Kari Klemola, p. 044 583 0713.
Työ on vapaaehtoista ja jokainen on mukana silloin, kun itselle sopii.

Teksti: Eija Ahokangas, kuva: Kirkon kuvapankki /Sanna Krook