Viikon sana

 

Elävää vettä

Matkallaan Jeesus tuli Sykar-nimiseen kaupunkiin. Matkastaan uupuneena hän meni Jaakopin kaivolle, jonne tuli myös eräs samarialainen nainen.
Oli keskipäivä, jolloin tuolla alueella on erittäin kuuma. Nainen ihmetteli, kun kaivolla istui juutalaisen näköinen mies, sillä siihen aikaan veden haku oli yleensä naisten tehtävä. Aina vaan ihmetys lisääntyi, kun Jeesus pyysi
häneltä vettä juodakseen, sillä juutalaiset eivät olleet missään tekemisissä samarialaisten kanssa.

Nainen tuli kaivolle keskipäivän aikaan, koska tiesi, ettei siellä ole silloin muita. Hän häpesi itseään ja tunsi itsensä syntiseksi.
Jeesus tahtoo kohdata juuri tällaisen, joka tuntee itsensä täysin nollan arvoiseksi.
Joka juo tätä vettä, sen tulee uudelleen jano, mutta joka juo minun antamaani vettä, ei enää koskaan ole janoissaan.
Herra anna minulle sitä vettä, pyysi nainen.
Joka juo maailman nautintoja, hän ei koskaan saa niistä kyllikseen. Kyllähän me, jotka olemme elämää maistaneet, sen tiedämme.

Kuultuaan Jeesuksen sanat, nainen lähti kertomaan tuosta ihmeellisestä miehestä, joka tiesi kaiken hänen elämästään ja synneistään. Hän oli päässyt vapaaksi
synnistä ja sen tuomasta häpeästä kohdattuaan Jeesuksen. Nainen oli löytänyt elämän kalleimman aarteen.
Sinäkin, joka tunnet, kuinka synti orjuuttaa sinua, saat tulla kaivolle juomaan elävää vettä, evankeliumia, joka tekee vapaaksi.
Totuus tekee vapaaksi. Jeesus on totuus.

 

Ilkka Vasalampi
suntio
Kokkolan
seurakuntayhtymä

Sunnuntai 19.1.

Johannes 4:5-26

Matkallaan Jeesus tuli Sykar-nimiseen Samarian kaupunkiin. Sen lähellä oli maa-alue, jonka Jaakob oli antanut pojalleen Joosefille, ja siellä oli Jaakobin kaivo. Matkasta uupuneena Jeesus istahti kaivolle. Oli keskipäivä, noin kuudes tunti.
Eräs samarialainen nainen tuli noutamaan vettä, ja Jeesus sanoi hänelle: ”Anna minun juoda astiastasi.” Opetuslapset olivat menneet kaupunkiin ostamaan ruokaa. Samarialaisnainen sanoi: ”Sinähän olet juutalainen, kuinka sinä pyydät juotavaa samarialaiselta naiselta?” Juutalaiset eivät näet ole missään tekemisissä samarialaisten kanssa.
Jeesus sanoi naiselle: ”Jos tietäisit, minkä lahjan Jumala on antanut, ja ymmärtäisit, kuka sinulta pyytää juotavaa, pyytäisit itse häneltä, ja hän antaisi sinulle elävää vettä.” Nainen sanoi: ”Herra, eihän sinulla edes ole astiaa, ja kaivo on syvä. Mistä sinä lähdevettä ottaisit? Et kai sinä ole suurempi kuin isämme Jaakob, jolta olemme saaneet tämän kaivon? Hän joi itse tämän kaivon vettä, ja sitä joivat hänen poikansa ja hänen karjansakin.” Jeesus vastasi hänelle: ”Joka juo tätä vettä, sen tulee uudelleen jano, mutta joka juo minun antamaani vettä, ei enää koskaan ole janoissaan. Siitä vedestä, jota minä annan, tulee hänessä lähde, joka kumpuaa ikuisen elämän vettä.” Nainen sanoi: ”Herra, anna minulle sitä vettä. Silloin minun ei enää tule jano eikä minun tarvitse käydä täällä veden haussa.”
Jeesus sanoi hänelle: ”Mene hakemaan miehesikin tänne.” ”Ei minulla ole miestä”, nainen vastasi. Jeesus sanoi: ”Totta puhuit: ei sinulla ole miestä. Viisi miestä sinulla on ollut, ja se, jonka kanssa nyt elät, ei ole sinun miehesi. Siinä puhuit totta.” Nainen sanoi: ”Herra, minä huomaan, että sinä olet profeetta. Meidän isämme ovat kumartaneet ja rukoilleet Jumalaa tällä vuorella, kun taas te väitätte, että oikea paikka rukoilla on Jerusalemissa.” Jeesus vastasi: ”Usko minua, nainen: tulee aika, jolloin ette rukoile Isää tällä vuorella ettekä Jerusalemissa. Te kumarratte sellaista, mitä ette tunne, mutta me kumarramme häntä, jonka tunnemme, sillä pelastaja nousee juutalaisten keskuudesta. Tulee aika – ja se on jo nyt – jolloin kaikki oikeat rukoilijat rukoilevat Isää hengessä ja totuudessa. Sellaisia rukoilijoita Isä tahtoo. Jumala on henki, ja siksi niiden, jotka häntä rukoilevat, tulee rukoilla hengessä ja totuudessa.”
Nainen sanoi: ”Minä tiedän kyllä, että Messias tulee.” – Messias tarkoittaa Kristusta. – ”Kun hän tulee, hän ilmoittaa meille kaiken.” Jeesus sanoi: ”Minä se olen, minä, joka tässä puhun kanssasi.”