Älä pelkää

Minua pelotti uutinen, joka kertoi, että Venäjällä Siperiassa on meneillään valtavan suuria maastopaloja, joiden savu haittaa ihmisiä ja koko luontoa aina pohjoisille jäätiköille saakka. Miten ihmiset voivat pysyä terveinä? Miten tämä maapallo, ilma, kasvit ja eläimet kestävät? Tällaiset pelot täyttävät joskus mielemme. Tässä maailmassa ja sen tapahtumissa on paljon pelottavaa.

Taivaan Isä kyllä näkee, mitä me pelkäämme. Hän muistuttaa meitä, että saamme luottaa ja turvautua häneen kaikessa, mitä pelkäämme. Jumala pitää huolen meistä ja tästä maailmasta.

Meidän oma sisimpämme on vähän kuin maapallo pienoiskoossa. Myös sydämessämme on saasteita ja elämää vaarantavia asioita. Niinpä kysymme: Miten minä selviydyn? Voinko olla vapaa, iloinen ja onnellinen? Saanko kokea rakkautta, välittämistä ja hyvää elämää?

Varsinkin näihin oman sisimpämme vaurioihin ja pelkoihin Jeesus antaa apunsa. Vuorella Pietari, Jaakob ja Johannes heittäytyivät maahan suuren pelon vallassa. Meidän pelkojamme voi verrata heidän pelkoonsa. Kuten Jeesus rauhoitti heitä, niin hän rauhoittaa myös meidän pelkäävät sydämet. Jeesus tuli heidän luokseen, kosketti heitä ja sanoi: ”Nouskaa, älkää pelätkö.” Jeesuksen kosketus ja hänen sanansa antavat rauhan myös sinulle ja minulle.

Jeesus on keskellämme näkymättömänä Pyhänä Henkenä. Sanomme hänelle: ”Kosketa minua, Henki. Kosketa kirkkaus. Anna elämälle suunta ja tarkoitus.” Raamattu sanoo meille tämän päivän evankeliumissa, mikä on elämämme suunta ja tarkoitus. Kun Jeesus oli koskettanut ystäviään ja sanonut heille ”älkää pelätkö”, mitä sitten tapahtui? Samoin tapahtuu meille, kun Jeesus koskettaa ja puhuttelee meitä.

Niin. Mitä sitten tapahtui. Raamattu kertoo: ”kun he nostivat katseensa, he eivät nähneet ketään muuta kuin Jeesuksen yksin.” Meidänkin elämämme suunta ja tarkoitus on nähdä Jeesus. Hengellisessä laulussa sanotaan: ”Vain Jeesus riittää, kun myrskyt raivoaa. Vain hänen luonaan tyyntyy syömmeni. Vain yksin Jeesus, hän mulle riittävi.”

Henkilökohtainen usko Jeesukseen Kristukseen on paras lahja, jonka olemme Jumalalta saaneet. Jos tuo lahja puuttuu, sitä saa rukoilla itselleen, läheisilleen ja ystävilleen. Sellaiseen rukoukseen Jumala vastaa mielellään. Sillä taivaassa iloitaan jokaisesta syntisestä, joka kääntyy.

Evankeliuminkohta liittää meidän oman pienen elämämme ja koko ihmiskunnan elämän yhteen. Jeesuksen persoona on annettu sinua ja minua varten ja koko ihmiskuntaa varten. Ihmiskunnan historiassa juutalaisella kansalla on erityinen merkitys. Mooses ja Elia, jotka vuorella juttelivat Jeesuksen kanssa, edustavat Vanhan testamentin lakia ja profeettoja.

Laki ja profeetat ovat tähdänneet siihen, että Jumala lähettää Poikansa tänne maailmaan. Jeesus, Jumalan Poika, syntyi. Hänessä täyttyivät profeettojen ennustukset. Hän myös täytti Jumalan lain, joka on pyhä ja oikea ja hyvä. Me emme sitä pysty täyttämään, mutta Jeesus täytti lain puolestamme. Uskon kautta saamme omaksemme hänen hyvät työnsä. Hän puolestaan ottaa omakseen meidän syntimme.

Se on totta tänäänkin. Siksi olemme vapaita ja onnellisia Jumalan lapsia. Kuljemme vapaina, sillä Jeesus on meidät vapauttanut. Kuljemme vailla pelkoa, koska kuljemme kohti kotia, Taivasta.

Jumalan sana on todellakin meille sekä lakia että evankeliumia. Raamattu sanoo, mitä meidän pitää ajatella, sanoa ja tehdä; ja mitä ei. Se laittaa meidät huomaamaan: olen rikkonut Jumalaa ja ihmisiä vastaan. Sen huomattuamme tarvitsemme evankeliumin eli sanoman syntien anteeksi antamisesta. Jeesuksen sovituskuolema ja hänen ylösnousemuksensa ovat meille kaikki kaikessa. Siihen Mooses ja profeetat tähtäävät. Jeesuksessa meille on anteeksiantamus.

Kristuksen ristinuhri valaisee tänäänkin meidän pimeyttämme. Se kirkastaa synkät kasvot. Ja vaikka kasvot jäisivätkin synkiksi, ainakin se puhdistaa sydämemme. Kertomus Kirkastusvuoresta päättyy siis siihen, että opetuslapset näkivät yksin Jeesuksen. Mooses ja Elia poistuivat heidän näkyvistään. Näin huomaamme: Raamatun tarkoitus on kirkastaa meille Jeesus Pelastajana ja Vapahtajana.

Elämässä eri vaiheet kuluttavat meitä paljon. Kristitylle se on Jumalan kasvatusta. Hän toimii meissä niin, että jäljelle jää vain Jeesus. Se riittää. Muuta emme lopulta tarvitse. Tänäänkin saamme uskossa katsoa Jeesukseen. Jeesus suostui meidän sijastamme Jumalan vihan alaiseksi. Hän otti syyttömänä kantaakseen rangaistuksen, jonka me olemme synneillämme ansainneet. Näin Kristus sovitti koko ihmiskunnan synnit. Hän vuodatti verensä uhriksi jokaisen puolesta ja lunasti meidät vapaiksi.

Tämä sanoma on meille tuttu. Olemme usein kuulleet puhuttavan Jeesuksen sovitustyöstä. Hyvä, että olemme kuulleet. Silti sanoma on tänään uusi. Tänään on pelastuksen päivä. Luota siksi tänään aivan omalla kohdallasi: ”Jeesus on todella minut vapauttanut synneistäni. Saan elää hänen omanaan. Saan vaeltaa kohti Taivasta, jonne Jeesus on valmistanut omilleen sijan.” Tartu pelastukseen Jeesuksessa sellaisena kuin olet. Ei meillä ole muuta pelastumisen mahdollisuutta kuin Jeesus. Tartu siksi rohkeasti uskoen hänen täytettyyn työhönsä.

Kuva kappalainen Kai Tikkakoskesta.
Kappalainen Kai Tikkakosken saarna sunnuntaina 4.8.2019 Kaustisen ja Ullavan kirkoissa.

Viikon raamatunkohta

Kirkastussunnuntai Matteus 17:1-8

Kuuden päivän kuluttua Jeesus otti mukaansa Pietarin sekä Jaakobin ja tämän veljen Johanneksen ja vei heidät korkealle vuorelle yksinäisyyteen. Siellä hänen ulkomuotonsa muuttui heidän nähtensä: hänen kasvonsa loistivat kuin aurinko ja hänen vaatteensa tulivat valkeiksi kuin valo.
Samassa heille ilmestyivät Mooses ja Elia, jotka keskustelivat Jeesuksen kanssa. Pietari puuttui puheeseen ja sanoi Jeesukselle: ”Herra, on hyvä, että me olemme täällä. Jos tahdot, teen tänne kolme majaa: sinulle ja Moosekselle ja Elialle.”
Pietarin vielä puhuessa loistava pilvi verhosi heidät ja pilvestä kuului ääni: ”Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt. Kuulkaa häntä!” Kun opetuslapset kuulivat äänen, he heittäytyivät maahan kasvoilleen suuren pelon vallassa. Mutta Jeesus tuli heidän luokseen, kosketti heitä ja sanoi: ”Nouskaa, älkää pelätkö.” Ja kun he nostivat katseensa, he eivät nähneet ketään muuta kuin Jeesuksen yksin.