Viikon sana

 

 

 

Valo

Kun pimeän talven jälkeen aurinko murtautuu esiin, sen säteet viestivät väkevästi saapuvan kesän valosta.
Valosta puhutaan paljon Raamatussa. Maailmaa Raamattu luonnehtii valon ja pimeyden kuvilla.

Luomisen aamussa koko luomakunta säteili kirkkautta. Jumalan tekona kaikki oli hyvää ja puhdasta.
Synti, Jumalan sanan hylkääminen, ja sen mukanaan tuoma pahuus ovat tehneet maailmasta pimeän. Ihmisessä itsessään ei ole valoa.

Kristuksessa on tullut valo meidän pimeyteemme. Hän, Maailman valo, on kevätaurinkoakin kirkkaampi. Kristuksen ja hänen sanansa kirkkaus paljastaa meissä asuvan synnin ja sen vaikutukset. Samalla se kutsuu epäuskosta ja pimeyden teoista Jumalan sanan valoon.

Pyhä Henki kirkastaa Kristusta evankeliumin saarnassa. Jumalan valtakunnan ilosanomassa syntejään katuva saa uskoa kaiken anteeksi. Pyhä Henki, uskon synnyttäjä, ohjaa myös vaeltamaan valon lapsena Jumalan sanan totuudessa ja kuuliaisuudessa. Siinä valossa löytää tien perille asti Kristuksen seurakunnan yhteydessä.

 

 

Elias Majuri
seurakuntapastori
Kokkolan suomalainen seurakunta

Helluntai 20.5.

Johannes 3:16-21

Jeesus sanoi Nikodemokselle: ”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.
Ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan sitä tuomitsemaan, vaan pelastamaan sen. Sitä, joka uskoo häneen, ei tuomita, mutta se, joka ei usko, on jo tuomittu, koska hän ei uskonut Jumalan ainoaan Poikaan. Ja tuomio on tämä: valo on tullut maailmaan, mutta pahojen tekojensa tähden ihmiset ovat valinneet sen asemesta pimeyden. Se, joka tekee pahaa, kaihtaa valoa; hän ei tule valoon, etteivät hänen tekonsa paljastuisi. Mutta se, joka noudattaa totuutta, tulee valoon, jotta kävisi ilmi, että hänen tekonsa ovat lähtöisin Jumalasta.”